R tuli mun ja kaverin luo koulussa, kysyttiin että mitä hän kaipaa, röökiseuraako? ei, hän oli menossa kotiin.
miksen mä ymmärrä R:än käytöstä? ja voi se hymy, hymy hänen huulillaan ...
haluaisin vaan halata R:ää, maata lähekkäin, hipsutella häntä ja unohtaa muun maailman.
miksen voisi? miksei hän halua niin?
the truth is
...
1 kommentti:
Niin paljon samoja tunteita täälläkin. Varsinkin toi herääminen aamulla, kun siihen ei vaan tahdo löytyä mitään hyvää syytä. Mut koita jaksaa, kyllä me tää syksy selvitään :)
Paaaljon voimia ja haleja <3
Lähetä kommentti