Minua itkettää. Väsyttää ja itkettää, haluaisin vaan vollottaa jonkun sylissä kunnes nukahdan. Äiti ja isä kuunteli mun ahdinkoa ja äiti vaan sai tilanteen pahenemaan ja heitin sitä räkäpaperilla huoh. Ja huusin vitun ämmä. Miksi pitää päästää suustaan niin kamalia sanoja kun on vihainen?
Muhun sattuu nyt. Henkisesti ja fyysisesti. Oon väsynyt, en ole mennyt ajoissa nukkumaan seiskan herätyksistä huolimatta. Ja mua vituttaa elää oravanpyörässä, ihan oikeasti. Tietääkö kukaan sitä tunnetta, kun elämä ja työssäkäynti tuntuu ihan perseeltä ja tuntuu että joutuu tekemään samaa paskaa ikuisuuden, eikä se helpota. Kassalla istuskelu aiheuttaa fyysistä kipua selkään, käsiin, niskaan ja rintaan taukojumppailuista ja ryhdin korjauksesta huolimatta. Pitäisi kai käydä uimassa ja salilla, jotta veri kiertäisi ja tukokset lievittyisivät (mutta millä ajalla). Nyt vaan itkettää, kun työnteko sattuu. En mä tiennyt että tää alkaisi sattua näin paljon...
Aikakin vituttaa suunnattomasti. Tai siis se, ettei sitä ole. Päivät vilahtaa ohitse, viikot vierii eteenpäin hurjaa vauhtia ja yhtäkkiä tajuaa taas miten nopeasti aika kuluu. Kaikkia monia ystäviä ja kavereita ei vaan ehdi nähdä vaikka kuinka haluaisi ja sekin ahdistaa ja ärsyttää. Ei vaan ole aikaa! Yritän järjestää sitä, mutta samalla on työt ja oma aika.
Ja se ihastus. En ole tavannut häntä pian kahteen viikkoon. Tekstasin hänelle sitäpaitsi äsken tästä oravanpyörävitutuksestani, ja hän vain totesi kylmästi, ettei pidä olettaa saavansa heti unelmaduunia. EN ole olettanutkaan niin.... Siis miksi se on niin kylmä ja rationaalinen, eikä voi voivotella ja lohduttaa, kun toinen kaipaa nimenomaan emotionaalista tukea? Suoraan sanottuna toivoin, ettei hän enää vastaisi tylyyn vastausviestiini. Ei vaan kiinnosta yhtään tollanen ihminen. Tai siis miten hän voisi ikinä olla sopiva mulle jos hän ei ymmärrä mitä tarvitsen ja toimi sen mukaan? Ylipäänsä se, että ei nähdä ja koko juttu on ihme sähellystä kännykän välityksellä on ihan hölmöä.
Ja niinhän tässä kävi, pilasin ystävyyden ahnehtimalla. Tai me pilattiin se.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti