Tästä tuleekin mieleen, että oon ihmetellyt jo pitkään miten jotkut ihmiset jaksaa duunissa ja vielä treeneissäkin jollain salaateilla ja proteiineilla. No minä en ainakaan jaksa, eikä tolla tyylillä kyllä treenistä saa lihasta kasvamaankaan... Riisiä/perunaa/ym se olla pitää! Aamupuuroa unohtamatta.
A tuli eilen meille työpäivän jälkeen ja jäi yöksi. Mä oon aika onnekas, kun joku noin ihana tykkää musta. Ja yhä epäilen ja pelkään, mitä jos se ei tykkääkään enää kun oppii tuntemaan paremmin? Mitä jos mussa onkin joku luonteenpiirre, jota hän inhoaa? Kerroin jo pari viikkoa sitten A:lle, että mua pelottaa. Pelottaa avautua täysin ja pelottaa kiintyä.
Oltiin viikko erossa, kun olin perheen kanssa lomamatkalla. Erossaolon jälkeen tuntuu taas etäisemmältä. A on niin kuin ennenkin, mutta mä huomaan taas jännittäväni ja pysyväni henkisesti ikään kuin askelen taaempana. En vieläkään kykene ottamaan sitä luottamuksen askelta ja olemaan ihan sataprosenttisesti avoin. Koen olevani oma itseni A:n seurassa, mutta kuitenkin jotain uupuu.
Enkä toisaalta ihmettele mun vaikeuksia sitoutua ja luottaa. Edellinen ero melkein kolme vuotta sitten otti koville, olihan mulla vaikeeta silloin ja jäin yhtäkkiä yksin kaiken keskelle. Oon rakentanut yksin mun omaa elämää ja yrittänyt valaa uskoa itseeni, samalla kun tässä välillä on ollut ties mitä kusipäitä ja lapsellisia kundeja. Tuntuu A:nkin kanssa jostain syystä siltä, että mä oon vaan joku väliaikainen viihdyke, jota on kiva panna ja halia. Mutta mitään syvempää ei oliskaan.
Vaikkei se oo niin. Tiedän, että A välittää jo nyt musta tosi paljon, ja hän sanoo niin usein. Saan kuulla myös olevani kaunis ja söpö. Miksei se riitä?
2 kommenttia:
En tiedä osaisitko rentoutua paremmmin, jos uskaltaisit elää hetkessä. Miksi murehtia tuleeko juttu kestämään ja yrittää määritellä mitä se on, jos _juuri nyt_ se tuntuu hyvältä ja _juuri nyt_ A:sta välittyy että olet oikeasti hänelle tärkeä.
Välillä sattuu, ja joutuu paikkailee haavoja, mutta jokaisesta haavasta oppii ja vastapainoksi ne upeat hetket tuntuu sitten sitäkin ihanimmilta.
Älä anna menneisyyden mies mörköjen pilata sitä ihanaa fiilistä jos _juuri nyt_ sun on hyvä olla tän jätkän kanssa.
Jos pyörittää liikaa ajatuksia päässä ja yrittää liikaa analysoida mihin juttu on menossa ja mitä se on, niin ei edes välttämättä matemaatikko pysty sanomaan mitä on 1 + 1. Fiilis ratkaisee, ja sun oma hyvä olo kertoo mitä haluat jakaa, milloin ja kenelle.
Paljon haleja <3 olet aivan ihana, ja ennen kaikkea aito ja toivon että A tietää ja tajuaa sen miten upee n muijan kanssa sillä on mahdollisuus viettää aikaa.
<3:lla M
Moi Viulu! Toivottavasti sulla menee hyvin, ei ole pitkään pitkään aikaan tullut mitään päivitystä! Hyvää syksyä kuitenkin :)
Lähetä kommentti