Lauantaina baariin mennessämme pari nuorta miestä pysähtyi juttelemaan meille, en ihan muista miksi ja mistä edes juteltiin mutta humalapäissämme kehotettiin niitä tulemaan samaan baariin. Vaikutti siltä, etteivät he ole tulossa (eikä oikeastaan kauheasti kiinnostanut) mutta noin tuntia myöhemmin he tulivat juttelemaan mulle. Tai se toinen kaveri ainakin. Nyt kun muistelen asiaa niin ai että olin humalassa, kundi varmaan yritti käydä jotain järkevää keskustelua koska vaikutin ilmeisesti kiinnostavalta mutta mä vaan sähläsin omaa juttua siinä. Myöhemmin hän yritti tulla tanssimaan mun kanssa ja olisin halunnut kuiskata korvaan että vaikutat mukavalta ja söpöltä mutta nyt ei oo hyvä hetki. Ehkä vaikutin tavallista onnellisemmalta ja itseeni tyytyväisemmältä. Vai miksi mua lähestyttiin nyt eikä silloin kun sitä kaipasin?
Muutama viikko sitten mulla oli jotain tekstailua ja Facebook-viestittelyä yhden pojan kanssa. Nähtiinkin kerran, ja jotenkin se jäi siihen. Mulla oli kyllä ihan hyvä fiilis ja olisi kai sitä voinut nähdä toisenkin kerran, mutta se vaan tyssäsi. Poika oli aivan liian ujo pyytääkseen mua treffeille, siitä kai se osittain kiikasti - myös siitä että hän erehtyi Facebookissa kirjoittamaan mulle jotain todella hämmentävää eksästään - eikä mulla ollut niin suurta hinkua tutustua että olisin itse tehnyt aloitetta. Nyt lauantai-iltana tämä jätkä sitten lopulta sai pyydetyksi mua kahville, ja senkin hän teki Facebookissa kierrellen ja kaarrellen. Harmikseni jouduin sanomaan, että muutama viikko aiemmin olisin ehkä lähtenytkin... "Mitä sul on sit meneillään, emmä tienny oisiks halunnu sillon aiemmin." Mähän olin ihan selkeästi ihastunut toiseen silloin viikkoja sitten, ja viimeaikoina taas pitänyt etäisyyttä. Mitä miesten päässä oikein liikkuu?!
Ehkä tämä postaus on jotain itsetunnon pönkitystä tai sitten oikeasti vain toteamus siitä, että etsimällä ei löydy. Kumma juttu. Kai sitä ihmisestä jotenkin huomaa, millä mielellä ollaan liikenteessä, vai miksi näin? Vai onko se niin, että kun lakkaa kaipaamasta huomiota vastakkaiselta sukupuolelta, sitä arvostaa enemmän myös niitä lyhyitä katseita ja pinnallisia tuttavuuksia baareissa, kömpelöitä treffikutsuja? Musta tuntuu, että mun mahdollisessa seuraelämässä on nyt ollut enemmän mahdollisuuksia vipinään kuin aikoihin - juuri kun olen hetkellisesti vähän niin kuin lakannut etsiskelemästä. :)
ps. viikko ja 1 päivä
pää on vähän sekaisin ajatuksista
ja tunteista
jännittää
mitä jos mitä jos mitä jos
ja mitä sitten
..onko hänkin lakannut etsimästä
toistaiseksi?
..onko hänkin lakannut etsimästä
toistaiseksi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti