suurin osa kuvista on peräisin weheartit.comista.
en ole ottanut blogissani käyttämiäni kuvia itse

tiistai 29. lokakuuta 2013

DOUBT

Epäilys ja pelko kasvaa päivä päivältä. Mietin välillä, miten niin uusi tuttavuus voi vaikuttaa muhun näin vahvasti? Ja vielä, kun en ole nähnyt häntä noin kuuteen viikkoon?


Pelkään ja kuvittelen tietäväni, että Mies on tullut toisiin ajatuksiin mun suhteeni. Kuvittelen uudelleen ja uudelleen sitä hetkeä, kun tapaan hänet taas. Ja sitten ajanviettoamme joulun aikaan, missä vaiheessa hän sanoisi jos jokin olisi pielessä - ei ainakaan ennen jouluaattoa, mutta odottaisiko hän aivan vierailunsa loppuun asti? Ja pitäisikö mun avata suuni ja puhua siitä, että mä pelkään ja musta on tuntunut etäiseltä. Pitäisikö siitä puhua jo nyt ennen kuin hän tulee, vai vasta sitten? Mitä jos asia on todella niin, että hän ei halua jatkaa tätä?


En koe olevani mustasukkainen. Kuitenkin välillä mietin, miten reagoisin siihen, että hän olisi maannut jonkun toisen kanssa ollessamme erossa. Sitä en edes varsinaisesti pelkää, sen voisin varmaankin ymmärtää - kolme kuukautta on pitkä aika. Mutta mitä jos hän on tavannut jonkun, josta todella pitää, enemmän kuin minusta? Mitä jos hän toteaa, etten ole tarpeeksi ihmeellinen, että minua kannattaisi odotella?


Yritän hillitä ajatuksenkulkua ja olla ajattelematta ikäviä asioita. Yritän pysyä realistisena ja miettiä, mikä on todellista, mikä ehkä vain mielikuvitukseni tuotetta ja johtuu huonosta itsetunnostani. Olen niin ihastunut, ja kuvittelen välillä, etten ole jollakin tapaa tarpeeksi hyvä Miehelle. Lähdettyäni Kreikasta olin aivan varma nettikeskusteluidemme perusteella, että Mies ei tosiaan ole kiinnostunut enempää. Yllättäen hän laittoikin viestiä, ja kertoi haluavansa tulla visiitille luokseni. Ehkä luen viestejä taas väärin?


Toisaalta ei pitäisi sortua naisen logiikkaan: "sillä on vaan kiireitä", "ehkä se ajattelee, ettei halua vaikuttaa liian innokkaalta jos sitä ja tätä..." Ja lista jatkuu. Miehet on simppeleitä, sanotaan. He kyllä näyttävät, jos ovat kiinnostuneita.

Päätän, että yritän olla ajattelematta asiaa. Mutta pakosti se tulee mieleen monta kertaa päivässä, ja latistaa mielialaa. Viime viikot on muutenkin olleet jotenkin erityisen rankan oloisia.


Päivä kerrallaan. Noin kahdeksan viikkoa jäljellä siihen, että tavataan taas. Se on aika vähän!

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Aamen to that !
Mulla iha sama en koe olevani mustasukkainen, mutta kaikki noi pyörii välillä enempi vähempi mielessä!

t. M